Alakohtaiset uutiset

Yrittäjien 724 euron työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.–30.6.2020. Yrittäjän pitää ilmoittautua työnhakijaksi viimeistään 15. huhtikuuta, mikäli haluaa saada etuutta jo 16.3. lukien. Laki tulee voimaan mahdollisimman pian, todennäköisesti jo ennen pääsiäistä eli ensi viikolla.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jolla laajennetaan yrittäjän oikeutta saada työttömyysturvaa yritystoiminnan harjoittmisen rinnalla. Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yrityksen toimintaa

Lakimuutos koskee kaikkia yrittäjiä yrityksen koosta ja yhtiömuodosta riippumatta. Nykyään yrittäjä voi pääsääntöisesti saada työttömyysturvaa vain, jos lopettaa yritystoiminnan.
Suomen Yrittäjät teki hallitukselle esityksen yrittäjän työttömyysturvasta maaliskuussa. Nyt ehdotettu malli on hyvin lähellä sitä.

Päätoiminen työskentely päättynyt tai tulot alle 1089,67 € / kk
Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Esityksen mukaan työmarkkinatukea (724 €/kk) voidaan maksaa ilman omavastuuaikaa. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalla 16.3. –30.6.

Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15. huhtikuuta, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen takautuvasti, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Työnhakijaksi voi ilmoittautua vaikka heti.

– Jos yritystoiminnasta on tuloja, ne sovitellaan työttömyysetuuden kanssa. Enintään 300 euron kuukausittaiset tulot eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti vähennä työttömyysetuutta lainkaan. Tämän jälkeen työttömyysetuus vähenee siten, että jokainen tienattu euro pienentää etuutta 50 sentillä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yksinyrittajille-2000-euron-toimintatuki-koronavirustilanteessa-haku-avautuu-mahdollisimman-pian

Yksinyrittäjät voivat kohta hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin.

Tukea on tulossa jakoon 100 miljoonaa kuuden kuukauden ajalle. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Kuntaliitto ovat valmistelleet rahoitusmallin yksinyrittäjille.
Tukea voidaan myöntää rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyysturvan kanssa. Tukea ei voi vielä hakea, koska sen kaikkia yksityiskohtia ei ole ratkaistu. Tiedossa ei esimerkiksi ole, mikä on tuen euromäärä per yksinyrittäjä tai missä rajoissa se voi vaihdella.
Suomen Yrittäjät ilmoittaa kaikissa kanavissaan heti, kun tuen hakemisen päivämäärä on tiedossa.

Hallituksen esitys yrittäjien pääsystä työttömyysturvan piiriin ilman, että yritystoimintaa tarvitsisi kokonaan lopettaa, on aiheuttanut epätietoisuutta.

Viime perjantaina saadun tiedon jälkeen yrittäjät ovat yrittäneet hakea työttömyysturvaa, mutta törmänneet samaan vanhaan byrokratiaan.
– Hallituksen esitys on vielä valmistelussa eikä meillä ole tarkempaa tietoa esimerkiksi hakuprosessista tai siitä, että koskeeko esitys vain Kelan etuuksia vai myös kassan maksamaa ansiopäivärahaa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.
Nykylainsäädännön mukaan työttömyysturvalle pääsyn edellytyksenä on yritystoiminnan lopettaminen ja ilmoittautuminen työnhakijaksi TE-toimistoon. SYT-kassan jäsen hakee etuutta kassasta ja muut Kelasta.
Työttömyysetuutta voidaan maksaa sivutoimisen yritystoiminnan rinnalla. Tällöin etuuden määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat ansiot. Koska työttömyysetuuden tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa, pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan ole katsottu sivutoimiseksi.
Nyt hallitus haluaa helpottaa toimintaa jatkavien yrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin.

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettu laki on tullut voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2020.

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen voi tehdä korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisalaan kuuluvan koneen tai laitteen hankintamenosta 25 prosentin sijaan enintään 50 prosentin poiston verovuosina 2020–2023.
Korotetun poiston voivat siten tehdä esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt. Laissa ei ole toimialakohtaisia rajoituksia.
Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.
Kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen (EVL 30 § tai 31 §) taikka maatalouden käyttöomaisuuteen (MVL 8 §).
Kone tai laite on uusi eli sitä ei ole hankittu käytettynä.
Kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020.
Korotetun poiston vähentäminen elinkeinotoiminnassa edellyttää lisäksi, että poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa.
Verohallinto julkaisee korotetuista poistoista syventävän vero-ohjeen alkuvuonna 2020.

 

Työnantajamaksut 2020

TyEL-maksu
(v. 2020 käytetään vuoden 2018 palkkasummaa) % palkoista % palkoista
• alle 2 086 500 euroa
• Maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus. Lisäksi, jos työnantajan palkkasumma vuonna 2019 on ollut vähintään 2 086 500 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus. 24,3 %

Työntekijän osuus
Työntekijän osuus sisältyy kokonaismaksuun. Työnantaja pidättää maksun palkasta.
Vuosina 2017-2025 siirtymäsäännöksen vuoksi 53–62-vuotiailta peritään 1,5 prosenttiyksikköä suurempi maksu. Heille kertyy samalta ajalta eläkettä 1,7 prosenttia 1,5 prosentin sijaan.
• työntekijän osuus, 17–52-vuotiaat 7,15%
• 53–62-vuotiaat (siirtymäsäännös 2017–2025) 8,65
• 63–67-vuotiaat 7,15 %

Tilapäinen työnantaja
Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle 8 676 €/6 kk 25,3 %
Yksityisen työnantajan sairausvakuutusmaksu 2020
Työantajan sairausvakuutusmaksu (työnantajan sava-maksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. 1,34 %

Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 5.4.2018 päivätyn ohjeen Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa (dnro: A239/200/2017). Ohjeessa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä. Ohjeessa käsitellään myös osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat

Verotuksessa vähennyskelpoisia yrittäjän oman työterveyshuollon kustannuksia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys.

Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Yrittäjille työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty.

Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden.

Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.

Osake- ja henkilöyhtiöt

Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi henkilökuntaeduksi.

Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen sekä määrältään kohtuullinen. Etu voidaan katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.

Yrittäjien sairauspäiväraha

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään.

Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.