Ajankohtaiset uutiset

Lakiin saatiin kuuden vuoden siirtymäaika ja maksukatto, jota eläkeyhtiöitten täytyy noudattaa. Tämä siirtymäsääntö tarkoittaa, että eläkeyhtiöt saavat nostaa kerralla yrittäjän vuosityötuloa korkeintaan 4000€, ja seuraavan kerran vastaava korotus kolmen vuoden kuluttua. Lisäksi eläkeyhtiöitten tulisi ottaa huomioon yrittäjän oma näkemys työpanoksestaan ja sen arvosta (kokonaisharkinta), vaikka käytännössä työtuloa arvioidaan kuitenkin lähinnä yrittäjän liikevaihdon mukaan, sekä verrataan saman alan kokopäiväisen palkansaajan vuosipalkkaan. Laki ei ota huomioon yrittäjän todellisia tuloja. Mikäli yrittäjä ei ole kokopäiväinen, vaan sivutoiminen tai osa-aikainen, on todistustaakka yrittäjällä osoittaa tämä uskottavasti.

Siirtymäajan päätyttyä, kuuden vuoden kuluttua, YEL-työtulo nousee eläkeyhtiön arvioimalle ”oikealle” tasolle, mikäli eläkeyhtiö katsoo, että yrittäjä ”alivakuuttaa” työtulonsa.

Laki tuo selkeyttä ja raameja työtulon määrittelyyn

Me MIKRO- JA YKSINYRITTÄJÄT (MYRY) ry:ssä ajamme erityisesti pienten yrittäjien asioita, joista YEL on vain yksi muutosta vaativa epäkohta. MYRY on vahvasti kasvava järjestö, jonka tarkoituksena on edistää mikro- ja yksinyrittäjyyttä Suomessa, parantaa mikro- ja yksinyrittäjien toiminnan edellytyksiä sekä tukea monimuotoista yrittäjyyttä ja työelämää. Olemme poliittisesti sitoutumaton ja riippumaton. Jäsenmaksumme on vain 35 eur / 12kk, ja pienellä jäsenmaksulla saat meiltä ilmaisen YEL-neuvonnan, ilmaisen lakineuvonnan, paljon ilmaisia koulutuksia, webinaareja sekä verkostoitumistapahtumia. Ja mikä tärkeintä, olet samalla edistämässä yksin- ja mikroyrittäjien asioita.

https://www.mikrojayksinyrittajat.fi/hae-jaseneksi/

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2025 annettu laki on tullut voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2020.

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen voi tehdä korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisalaan kuuluvan koneen tai laitteen hankintamenosta 25 prosentin sijaan enintään 50 prosentin poiston verovuosina 2020–2023.
Korotetun poiston voivat siten tehdä esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt. Laissa ei ole toimialakohtaisia rajoituksia.
Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.
Kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen (EVL 30 § tai 31 §) taikka maatalouden käyttöomaisuuteen (MVL 8 §).
Kone tai laite on uusi eli sitä ei ole hankittu käytettynä.
Kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020.
Korotetun poiston vähentäminen elinkeinotoiminnassa edellyttää lisäksi, että poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa.
Verohallinto julkaisee korotetuista poistoista syventävän vero-ohjeen alkuvuonna 2020.

Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 5.4.2018 päivätyn ohjeen Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa (dnro: A239/200/2017). Ohjeessa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä. Ohjeessa käsitellään myös osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat

Verotuksessa vähennyskelpoisia yrittäjän oman työterveyshuollon kustannuksia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys.

Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Yrittäjille työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty.

Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden.

Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.

Osake- ja henkilöyhtiöt

Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi henkilökuntaeduksi.

Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen sekä määrältään kohtuullinen. Etu voidaan katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.

Yrittäjien sairauspäiväraha

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään.

Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.