YEL-Lakimuutos joka tulee voimaan
1.1.2023
Luethan lisää täältä miten pien yrittäjän kannattaa toimia
https://www.mikrojayksinyrittajat.fi/yel/
Eduskunnalle on juuri annettu esitys yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Keskeistä on muutos yrittäjän eläkevakuutuksen pohjana olevan työtulon määrittämiseen ja sen säännölliseen tarkistamiseen.
Yrittäjän eläkelakiin on tehty hyvin vähän muutoksia sen 50-vuotisen historian aikana. Toki kaikki eläkeuudistusten mukanaan tuomat etuusmuutokset, kuten ikärajat tai eläkkeen kertymisen perusteet, on yhdenmukaistettu työntekijäin eläkelain mukaisiksi.
Eduskunnalle onkin nyt annettu harvinaisuus: puhtaasti yrittäjän eläkelakia koskeva muutosesitys. Esityksessä mennään aivan ytimeen eli yrittäjän työtulon perusteisiin.
Uusi laki tuo selkeyttä ja raameja työtulon määrittelyyn
Keskeistä muutoksessa on lisäys siihen, kuinka yrittäjän eläkevakuuttamisen pohjana olevaa työtuloa määritellään. Jatkossakin yrittäjän työtulon tulee vastata vastaavasta työstä maksettavaa palkkaa tai korvausta. Tämä kuvastaa yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa. Nyt tätä määritelmää täsmennetään, vaikka perusperiaate säilyy samana. Lainsäädännössä näkyy jatkossa suoraan, että mediaanipalkka kullakin toimialalla toimii ohjenuorana. Aivan näin yksioikoista määrittely ei kuitenkaan ole vaan tämän lisäksi huomioidaan muita seikkoja, jotka kuvaavat yrittäjän työpanoksen suuruutta.
Yrittäjän työtulon määrittely ei siis ole jatkossakaan yhteen lukuun tuijottamista, vaan toimeenpanossa arvioidaan yrittäjän esittämät seikat työtulon pohjaksi. Joka tapauksessa lainsäädännön selkeyttäminen ja täsmentäminen tältä osin on hyvä uudistus. Uskon, että työtulon perusteista on tätä kautta helpompi viestiä yrittäjille entistä ymmärrettävämmin. Tämä on myös yrittäjien etu.
Uudistuksen myötä työtuloa tarkastellaan jatkossa kolmen vuoden välein
Muutoksen keskeinen tavoite on saada yrittäjän työtulot paremmin oikealle tasolle niin yrityksen alkutaipaleella kuin yritystoiminnan jatkuessa. Työtulon määrittelyn täsmentämisen lisäksi yrittäjän eläkelakiin lisätäänkin uusi pykälä työtulon säännöllisestä tarkastamisesta. Säännöllisyys tarkoittaa sitä, että työeläkeyhtiö lähettää yrittäjälle joka kolmas vuosi ehdotuksen uudesta YEL-työtulosta.
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettu laki on tullut voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2020.
Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen voi tehdä korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisalaan kuuluvan koneen tai laitteen hankintamenosta 25 prosentin sijaan enintään 50 prosentin poiston verovuosina 2020–2023.
Korotetun poiston voivat siten tehdä esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt. Laissa ei ole toimialakohtaisia rajoituksia.
Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.
Kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen (EVL 30 § tai 31 §) taikka maatalouden käyttöomaisuuteen (MVL 8 §).
Kone tai laite on uusi eli sitä ei ole hankittu käytettynä.
Kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020.
Korotetun poiston vähentäminen elinkeinotoiminnassa edellyttää lisäksi, että poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa.
Verohallinto julkaisee korotetuista poistoista syventävän vero-ohjeen alkuvuonna 2020.
Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 5.4.2018 päivätyn ohjeen Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa (dnro: A239/200/2017). Ohjeessa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä. Ohjeessa käsitellään myös osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat
Verotuksessa vähennyskelpoisia yrittäjän oman työterveyshuollon kustannuksia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.
Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys.
Työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Yrittäjille työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty.
Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden.
Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.
Osake- ja henkilöyhtiöt
Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi henkilökuntaeduksi.
Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen sekä määrältään kohtuullinen. Etu voidaan katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.
Yrittäjien sairauspäiväraha
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään.
Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.